INSTYLEOUT- Stailausyrittäjän ilot ja haasteet

Instyleoutin perustaminen on yksi elämäni parhaimpia päätöksiä. Yrittäminen on todella palkitsevaa ja ajoittain erittäin haastavaa. Siinä kai se viehätys piileekin. Tätä hommaa ei voi tehdä ilman että pääsee kasvamaan henkisesti. Kanttia vaaditaan ja sitä kuuluisaa uskoa omaan toimintaan. Eräs asiakas totesi stailauksessa, että onpas ihana työ, kun voi vain stailata ihmisiä ja nauttia heidän seurasta. Se onkin ehdottomasti työni paras puoli, mutta se on vain pieni murto-osa siitä mitä kaikkea tähän kuuluu. Halusin jakaa teidän kanssa tuntemuksia työni eri osa-alueilta ja missä ne suurimmat haasteet ja ilot piilevät.

1. Vaatteiden löytäminen ja omien arvojen yhdistäminen

Kuten useat tietävät, Instyleout stailauspalvelun konseptiin kuuluu oman vaatevalikoiman ylläpitäminen, jotta tarjontaa ja hintoja voi hallinnoida itse. Olen käynyt vaatemessuilla sekä Lontoossa että Berliinissä ja myös googlettanut satoja tunteja potentiaalisia vaatemerkkejä. Tiedän mitä haluan silloin, kun se vaate tulee vastaan. Sisäänostaminen on super hauska ja kuumottava (sinne meni -1000€ haha) osa työtäni. Turhauttavaa on se miten paljon ristiriitaa vaatemerkkien hinnoissa ja laadussa on. Erityisen vaikeata on löytää uniikkeja ja laadukkaita mutta kohtuuhintaisia neuleita. Akryyliä on sekoitettu lähestulkoon kaikkeen, ja silloin se on selkeä riskiostos. Sama ongelma tuli vastaan molemmilla vaatemessuilla. Nykyään näen jo suoraan vaatekuvasta, onko siinä akryyliä.

 Berliinin messuilta 100% akryyli neule. Aivan ihana mutta nyt jo nyppyyntynyt. 

Berliinin messuilta 100% akryyli neule. Aivan ihana mutta nyt jo nyppyyntynyt. 

Klassisia ja laadukkaita neuleita oli tarjolla Berliinin ekomessuilla, mutta sisäänostohinnat huiteli jossain 100€+ hujakoilla. Toisin sanoen asiakkaani maksaisivat niistä yli 200€ ja koska Instyleoutin hintalupaukset ovat ihan eri luokassa, saa ne kalliimmat neuleet jäädä. Vaatteiden metsästys on jatkuvaa surffailua. Onni on se, että en ole sidottu mihinkään brändiin vaan voin vapaasti olla tilaamatta jostain paikasta mikäli petyn heidän laatuun. Ja päinvastoin, tilaan uskollisesti hyväksi todetuilta merkeiltä. Thought- merkki on minulle täysin korvaamaton, jossa hinta, laatu, tyyli ja vastuullisuus kohtaavat. Vastaavia yrityksiä haluaisin löytää, erilaisella estetiikalla vaihtelua lisäämään. 

Joka kerta kun avaan uuden laatikollisen vaatteita innostun niinkuin lapsi jouluna. Ihastelen luomuksia ääneen ja höyrytän ne ilomielin siistiksi. En myöskään koskaan kyllästy kierrätettyjen vaatteiden etsintään. Rentoudun kun voi kaikessa rauhassa etsiä niitä "aarteita" asiakkailleni ja tehdä samalla hyvää maapallolle. Se innostus ja intohimo muistuttaa, että olen oikealla alalla.

2. Budjetointi ja varaston hallinnointi

Budjetointi liittyy vahvasti myös ykköskohtaan. Vaatevaraston hallinnoiminen yhdistettynä siihen, että tuotteiden täytyisi olla hinta-laatusuhteeltaan kannattavia sisäänostoja on haastavaa. Siitä olen todella onnellinen, että toisin kuin vaateliikkeissä voin sisäänostaa ihan mitä vaan mistä innostun! Lähtökohtana on se mikä näyttäisi mielestäni ihmisten päällä hyvältä. Se on hyvin eri näkökulma kuin mitä vaateliikkeen sisäänostajalla.  Siellä täytyy puntaroida tarkoin onko vaate sellainen minkä ihminen osaa itse ottaa sovitukseen. Jos ei ole, niin se ei myy, eikä vastaavia vaatteita kannata enää tilata liikkeeseen. Siksi monesti liikkeiden valikoima on suppea tai erittäin trendipainotteinen, jotta voidaan yhteisesti myydä tiettyä tuotetta tai väriä ihmisille sen sesongin aikana. 

Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin, yksi yleisimpiä kommentteja stailauksessa on "en olisi ikinä valinnut tuota kaupasta, mutta tykkään siitä todella paljon". Stailaus avaa silmiä niille vaatteille, joita ei välttämättä edes huomaisi vaateliikkeessä. Tai jaksaisi sovittaa.

 

 Välillä on tällainen olo, haha.

Välillä on tällainen olo, haha.

Olen ehdottomasti enemmän luova ideoija ja innostuvaa sorttia kuin matemaattinen järjen jättiläinen. Siksi raha-asiat ja taloudenhallinta on välillä vähän pakko pullaa, mutta se toki kuuluu yrittäjyyteen ja silloin se pitää ottaa haltuun! Itseäni ei myöskään kiinnosta tienaanko valtavan paljon vai sopivasti, että pystyn elämään tasapainoista elämää perheeni kanssa. Se ei ehkä ole ”järkevin” tapa suhtautua bisnekseen mutta uskon, että tunteella tekeminen johtaa myös parempiin tuloksiin kuin kylmä laskelmoiminen. Luotan siihen, että kyllä sitä rahaa tulee jos hoitaa hommansa hyvin!

3. Yksintekeminen

Jokaisella ihmisellä on ne omat vahvuudet. Omani ovat kuten edellisestä kohdasta tuli ilmi- luovuus, innostuminen ja myös kiinnostus ihmisiin ja uusiin asioihin. Yksinyrittäjänä saa tehdä paljon eri asioita. Nautin suunnattomasti siitä vapaudesta päättää mihin suuntaan vien Instyleoutia- vain taivas on rajana! Mutta silloin minun täytyy tosiaan kipparoida laivaa itse; priorisoida, markkinoida, kontaktoida asiakkaita, budjetoida, sisäänostaa, siivota, hinnoitella, höyrytellä etc. Työssäkäyvä ihminen ilmestyy töihin, hänet koulutetaan tehtävään ja työnteosta tulee osa arjen rutiinia. Minun arjessa herää usein kysymys ”Mitä minä nyt teen?” tai ”Miten voin viedä toimintaani pykälän eteenpäin?”. Tuolloin voin miettiä asioita ääneen lähipiirini kanssa mutta loppupeleissä päätän kaikesta itse. Sanotaan, että yrittäminen on ongelmien jatkuvaa ratkomista. Yrittäjän rooliin kuuluu vapaus ja vastuu. Enkä vaihtaisi tätä kokonaisuutta pois enää mistään hinnasta. Valitsen ottaa ne haasteet omassa yrityksessäni kuin osana isompaa organisaatiota.

 Välillä täytyy myös juhlia sitä mitä on jo saanut aikaiseksi!

Välillä täytyy myös juhlia sitä mitä on jo saanut aikaiseksi!

Jonain päivänä kun Instyleoutin toiminta on kasvanut suuremmaksi haluaisin palkata tiimiini ihmisiä, jotka ovat päteviä niillä osa-alueilla, joissa minulla on ne suurimmat haasteet. Ja onhan tiimihengessä ja yhdessätekemisessä myös valtavasti voimaa!

4. Some/Markkinointi

Some on nykypäivänä täysin välttämätön keino mainostaa ja tuoda omaa yritystä esiin. Facebook on minulle tuttu ja tykkään erityisesti tehdä live-videoita. Siinä on sitä autenttista meininkiä, ei mitään päälleliimattua- liian sliipattu mielikuva markkinoinnissa ei tunnu minulta tai Instyleoutilta. Instyleoutin yritys on perustettu meitä kaikkia ”normi naisia” varten ja toivoisin, että kaikilla säilyisi aito kontakti minuun ja yritykseen. Jos rehellisiä ollaan, eläisin itse mieluiten täysin ilman somea, asuisin metsässä perheen kanssa ja tekisin Instyleoutin stailauksia ihmisten kanssa face-to-face. Mutta valitettavasti mikään yritys ei pärjää jos ei ihmiset tiedä sinun olemassaolosta. Olisi naivia ajatella toisin. Myönnän, että mietin välillä sormi suussa miten jotain asiaa kannattaisi tuoda esille. Olen mennyt sillä säännöllä, että kunhan asioita tekee ja kokeilee niin siinä sitten huomaa ja oppii mikä toimii ja mikä ei. Minulla on ollut myös harvinaisen ihania asiakkaita, jotka ovat suositelleet palvelua mielellään eteenpäin. Se on kaikista kallisarvoisinta ja aidointa mainostusta mitä yritys voi saada.

5. Veroasiat

Voi pyhä pylly minä sanon. Jos saan olla rehellinen niin sanoisin, että veroasioiden hoitaminen on oma inhokki osuuteni yrittäjyydessä. Toki nyt kun se pikkuhiljaa rutinoituu ja on pätevä kirjanpitäjä pitämässä minusta huolta voin jo asian kanssa paljon paremmin. Jättäydyin vuoden alusta täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Tuolloin olin laskelmoinut tarkkaan, että minulle jäisi muutaman tonnin puskuri heikkoihin hetkiin. Alv-huojennusten kanssa tulikin ikäviä yllätyksiä ja sainkin palautusten sijaan maksaa verottajalle 700€ takaisin. Revin hiuksia päästäni muutaman päivän. Koskaan ennen en ole elämässäni ollut ilman puskuria, koska nautin siitä turvallisuuden tunteesta, että en voi vain tippua tyhjän päälle. Kun on tottunut tekemään kaiken itse, kuvittelin, että osaisin hoitaa myös kirjanpidon (alv-huojennusilmoituksen) itse (johon vielä perehdyin todella paljon!). Siinä mentiin sitten kantapään kautta... Mutta se oli tosiaan hyvä oppikoulu siitä, että jotkut asiat on parempi delegoida osaaville.

Pikkuhiljaa ollaan toivuttu shokista ja korjattu tilanne. Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun ja etiepäin sanoi mummo lumessa. Haha. Iloitsen joka kerta, kun saan veroasiat pois alta. Se on aina iso ponnistus ja taputan itseäni olalle siitä suorituksesta.

 "Just do it!"

"Just do it!"

6. Stailaustilanne

Stailaustilanne on tosiaan koko hommassa parasta! Asiakkaiden kanssa ollaan useamman kerran itketty, naurettu ja vain nautittu elämästä yhdessä niin juustoiselta kuin se kuulostaakin! Se hetki ei tunnu lainkaan työltä. Vaikka joka kerta vähän jänskättää, että mitenköhän tämä ihminen ottaa ehdotukseni vastaan, on päällimmäinen olo silti levollinen ja luottavainen. Tilanteen pystyisi aina korjaamaan, jos asiakas ei olisikaan tyytyväinen. Uskon todella vahvasti siihen, että jokainen meistä on just hyviä sellaisina kuin olemme ja se silloin näkee vilpittömästi ihmisissä ne hyvät puolet. Uskon myös inhimillisyyteen ja hyväksyntään, siihen että se riittää kun haluaa toiselle hyvää. Se riisuu pelolta kaikki aseet. Kaikki tunteet ovat sallittuja stailauksessa, ymmärrän myös jos asiakasta jännittää. Useimmiten se jännitys raukeaa nopeasti kun päästään sovittelemaan ja tutustumaan toisiimme.

Lähes jokaisen asiakkaan kanssa ollaan jossain kohtaa todettu, että ”hyi, kauhea asu, ota pois”. Sekin kuuluu asiaan, kaikki jutut ei todellakaan ole hittejä! Mutta niistäkin tilanteista oppii tosi paljon, kun keskustellaan siitä Miksi se asukokonaisuus ei toiminutkaan. 

Summa summarum; elämä on haasteita täynnä ja parasta on vain valita itse missä skenaariossa ne haluaa vastaanottaa. Se ydin työ Instyleoutissa asiakkaiden kanssa on niin siistiä ja ihanaa! Jos joudun siitä hyvästä kiipeämään Mordorin porteille parin kk välein sen raskaan verokansion kanssa niin teen sen mielelläni (tai ainakin semi-mielelläni.) Haha.

Tällaisia ajatuksia tänään! Millaisia haasteita ja iloja teillä on omassa työssänne?

- Anni

Anni RoineComment